Mätsärii elokuu 27, 2009

Käytiin tiistaina pyörähtämässä Koneen kentällä järjestetyssä match showssa. Hertta sai punaisen nauhan, mutta sijoitusta ei irronnut 60 pikkukoiran kisassa.

Kävely sujui näppärästi, mutta maassa ei suostuta seisomaan ilman handlerin kyykyttämistä. Jos minä seison, niin Hertta istuu ja ottaa kauniisti vaan kontaktia.  Pöydällä seistiin ihan nätisti, kunhan vaan handleri muistaa pitää ne namit silloin piilossa (muistiin itselle: lihapullat ovat liian hyviä nameja näyttelyihin). Me jatketaan reenejä..

Mikä blogi? elokuu 13, 2009

Kesä on vietetty pääosin blogimaailman ulottumattomissa. Heinäkuun alussa hankittiin vihdoin kauan kaivattu auto ja sen jälkeen ollaankin oltu aika lailla koko ajan menossa.

Hertta ja Shnurok-isä Kotkan kv-näyttelyssä 13.6. Hertan tuloksena komeasti H, Shnurok puolestaan hoiti homman kotiin ja oli rotunsa paras. Tiukka tulos tiukalta tuomarilta Hertan osalta. Mieltä “lämmittää” hiukan se, että kv-valiokin sain samaiselta tuomarilta H:n. Tästä on hyvä jatkaa seuraavasta turkista uusiin koitoksiin. ;)

Kuvat Nadja Leino.

Isä ja tytär

Noviisit

Juhannuksena oli hieman vilpoista, mutta ei se menoa haitannut. Hertan ja Ulpu-serkun paini kesti noin 8 tuntia. Juhannusyönä makasikin sitten kolme väsynyttä koiranraatoa lattialla (Emmi kepin etsimisestä, jonka perään nuoremmat ei niin ymmärrä).

Hertta ja Ulpupulpu

Ei ehkä kaikkein edustavin otos parivaljakosta

Heinäkuussa rakennettiin appivanhempien mökkiä Saloisilla.

Työnjohtaja

Käytiin piknikillä koffin puistossa, jossa Hertta sai maistaa sonninsutia. Sonninsudin varsinainen sisältö selvisi vasta seuraavana päivänä. Enpä ihmettele miksi sitä markkinoidaan sutina eikä oikealla nimellään.

Crunchy!

Sitten olikin vuorossa kesä suurin seikkailu. Ensimmäistä kertaa veneeseen ja telttailemaan. Hertan mielestä molemmat oli ihan piece of cake.

BFFs Hertta ja Lumi

Tähyilyä Kaunissaaren satamassa

väsynyt veneilijä kotimatkalla

Debyytti lokakuu 7, 2008

Olimmen Hertan kanssa lauantaina Hyvinkäällä järjestetyssä erkkarissa. Kyseessä oli sekä Hertan että minun ensimmäinen näyttelykokemu ja hetki jos toinenkin meni näyttelyhälyyn totutellessa. Reilu parin tunnin viive aikataulussa osoittautuikin meidän kannalta hyväksi jutuksi. Kehässä me kummatkin olimme jo rauhallisin mielin. Hertta esiintyi loistavasti (joskin en osaa vaatiakaan siltä tältä osin kovin paljoa). Kävely ja seisominen menivät hyvin, sisko jätettiin kehään mentäessä rauhaan eikä yritetty leikkiä, jopa pöydällä oleminen ja tuomarin tunnustelut eivät tällä kertaa herättäneet neidissä suurempaa hämmästystä.

Kilpailu käytiin lähes kokonaan sisarusparven kesken. Viisi kuudesta pennusta osallistui näyttelyyn ja kuudes kannusti kehän laidalla. Narttupentujen osalta tämä tarkoittu sitä, että kehässä oli Hertan lisäksi hänen siskonsa Dali. Dali vei ansaitusti voiton, mutta meitä (tai varmuudella ainakin minua) riemastutti Hertan esiintyminen, sininen nauha ja kunniapalkinto siiä määrin, että hopea ei ole häpeä.

Kiitokset hienosta päivästä ja hyvästä näyttelyseurasta kaikille sisaruksille emäntineen ja isäntineen sekä Nadjalle! Kamera jäi tietenkin kotiin, mutta arvostelulappu tuli kuitenkin mukaan.

Neliömäinen. Ikään nähden jo vahva runkoinen. Oikea purenta. Hieman jyrkkä otsapenger, muuten hyvä pää. Riittävä kaulan pituus. Ikään nähden hyvä runko. Hieman suorat kulmaukset edessä ja takana. Karvanlaatu & väri ok. Hieman löysät kyynärpäät, muuten ikään nähden mukavat liikkeet. Erinomainen luonne.

näyttelyrinsessa syyskuu 24, 2008

Oltiin Hertan kanssa eilen ensimmäistä kertaa mätsärissä Malminkartanossa. Hirmuista kiskomista ja hämmästelyähän se oli, mutta kaiken kaikkiaan neidin debyytistä jäi erittäin hyvä maku suuhun.

Hertta seisoi maassa huomattavasti paremmin kuin kotona, mutta kävely oli ajoittain tosiaan aikamoista kiskomista. Pöydällä seisominen ja tuomarin tervehtiminen sujuivat myös hyvin. Hampaiden katsominen sen sijaan ei mennyt ihan nappiin, mutta ihmekkös tuo, kun viime aikoina on niin paljon hampaita tullut  sörkittyä. Ei ainakaan purrut tuomaria, niin kuin Emmi-serkku samanikäisenä! :)

Pentuluokassa  oli kaiken kaikkiaan 32 koiraa! Ilta venyi pidemmäksi kuin olin ajatellut, mutta Hertta jaksoi hienosti odottaa sinisten kehään asti. Tuloksena oli tosiaan sininen nauha eikä siinäkään sijoituttu, mutta Hertta näytti nauttineen tapahtumasta ja se oli pääasia. Minäkin opin yhtä sun toista ja leikkasi mätsäri pahimman terän myös minun kehäjännitykseltäni.

Hyvinkään erkkaria varten pitää harjoitella vielä lisää seisomista (etutassut jäävät usein liian taakse ja/tai takatassut eivät ole linjassa), käsittelyä (Hertta tuppaa aina kääntymään ja katsomaan, että mitä se nyt oikein puuhaa tai vaihtoehtoisesti istuutumaan) sekä liikkeestä pysähtymistä. Kävelyn kanssa en oikein tiedä mitä tekisin. Ei se toki täydellisesti ilman häiriötekijöitäkään mene, mutta eilinen kiskominen johtui mielestäni ensisijaisesti muista koirista. Täytyy varmaan pyytää naapuruston koiria mukaan näyttelytreeneihin, jotta saataisiin treenata kävelyä ihan ringissä aikä vain kaksistaan.

Ja sitten olisi vielä noi meidän neidin kyljet…pehmoiset ovat! Annoskoko on jo aika minimissä (0,5 dl/krt, 2-3 krt/päivä), mutta ei se rasvakerros siitä minnekään ole hävinnyt. Tässä suhteessä koira ja emäntä taitavat muistuttaa toisiaan. Herkästi tarttuu eikä millään meinaa päästä eroon! :) Ajattelin vaihtaa Hetun penturuoan aikuisten ruokaan, jos se vähän helpottaisi. Lenkkeillään/liikutaan kuitenkin viikolla n. 1½-2 tuntia päivässä ja viikonloppuisin reilusti enemmän.

Voihan rähmä! syyskuu 9, 2008

Hertalle iski eilen silmätulehdus vasempaan silmään. Onneksi silmä ei vaikuta kovasti kutiavan, mutta oltiin kovasti treenailtu näyttelykävelyä huomiseen Koneen kentällä pidettävään Match Show:hun. Eihän nti rähmäsilmää voi nyt viedä sinne.  

Olin niin ehtinyt jo innostua siitä, että päästään lähelle treenaamaan ensi kuussa olevaa erkkaria varten, joka on Hertan näyttelydebyytti.  Nyt tarvitsee sitten etsiä uusi näyttelyharjoituksista käyvä MS. Ehditäänpä harjoittella enemmän siihen mennessä. Sen verran pomppivaa tuo  Hertan kävely näyttelyremmissä vielä on, että lisätreeni tulee ihan tarpeeseen :).